Oulun kaupunki suunnittelee Infra-liikelaitoksen keskeisten toimintojen ulkoistamista. Infran työntekijöissä ulkoistus herättää huolta ja vastustusta. Infran työntekijät Jari Nyman ja Riku Kukkonen haluavat säilyttää katu- ja viheralueiden kunnossapidon ja rakentamisen kaupungin omissa käsissä.
Eteläisessä Suomessa lumikinokset ovat muisto vain, mutta Oulussa Jari Nymanilla, 56, riittää edelleen aurattavaa. Tottuneesti hän ohjaa pyöräkonetta pitkin sohjon peittämää väylää Oulun Höyhtyän kaupunginosassa.
Nyman huolehtii myös katujen ja teiden hiekoituksesta Oulun eteläpuolisilla tieosuuksilla ja osallistuu keväisin hiekanpoistoon. Kesäisin kone vaihtuu latomisvasaraan ja polvisuojiin, kun kivenasentajan koulutuksen saanut Nyman rakentaa ja kunnostaa Oulun kuutio- ja mukulakivikatuja.
Työnantaja on ollut vuodesta 1987 lähtien Oulun kaupunki, vain yksikön nimi on vaihtunut rakennusvirastosta katutuotantoon, sitten tekniseen liikelaitokseen ja nykyiseen Oulun Infra -liikelaitokseen.
Nyt uhkana on liikelaitoksen keskeisten osien ulkoistaminen, mikä tarkoittaisi työnantajan vaihdosta runsaalle 200:lle Infran työntekijälle. He työskentelevät kaupungin katu- ja viheralueiden kunnossapidossa ja vastaavat monista kunnallistekniikan ja maanrakennuksen tehtävistä.
”Olen tarkka työssäni”
Oulun kaupunginhallituksen maanantaisessa kokouksessa (17.4.) ulkoistusesitys jäi pöydälle. Toteutuessaan ulkoistus merkitsisi lyhyempiä vuosilomia Infran työntekijöille. Myös palkat ja muut työsuhteen ehdot saattavat heiketä kuluvan sopimuskauden päätyttyä.
Jari Nyman on huolissaan myös siitä, mitä tapahtuu työn laadulle ulkoistuksen jälkeen.
– Pitääkö opetella uusi normaali ja tehdä aiempaa heikompaa laatua?
Kivimies Jari Nyman
– Olen tarkka työssäni, mutta viekö ulkoistus mahdollisuuden tehdä työnsä jatkossa hyvin. Pitääkö opetella uusi normaali ja tehdä aiempaa heikompaa laatua, hän miettii.
Tiehöylänkuljettaja Riku Kukkonen, 61, on vähintään yhtä huolissaan Infran ulkoistamissuunnitelmista. Huhtikuun alkupuoliskolla hän tasoittaa auran jättämiä polanteita Ruskon kaupunginosassa ja varmistaa, että teillä on turvallista liikkua.
– Epätietoisuus tulevasta jättää jäljen porukkaan. Vähän aikaa sitten kävin porisemassa maanrakennusmiesten kanssa, ja he sanoivat samaa. Aika tympeältä kaupungin menettely tuntuu, hän sanoo.
”Tarvitaan kauhun tasapaino”
Pahinta Kukkosen mielestä on epätietoisuus siitä, kuinka palvelujen ja henkilöstön jatkossa käy.
– Yrittäjävetoisessa Oulussa ulkoistamisbuumi on ollut jo pitkään vallalla. Jatkuva liipaisimella olo ei kohota kenenkään työmoraalia, hän sanoo.
Kukkonen on yrittäjän poika, ja kertoo oppineensa isältään, että yksityisen ja julkisen välillä on oltava ”kauhun tasapaino”.
– Jos tuotanto annetaan kokonaan yksityiselle, ei ole vertailukohtaa ja hinnat lähtevät pian nousuun.
– Paikalliset urakoitsijat pelkäävät, että iso toimija tulee markkinoille ja vie heiltä toimeentulon.
Tiehöylänkuljettaja Riku Kukkonen
Monien Oulun keskusta-alueen ulkopuolella sijaitsevien liikenne- ja viheralueiden kunnossapito on jo yksityisten hoidossa. Kukkosen mukaan myös useat paikalliset urakoitsijat ovat huolissaan tilanteesta.
– Hekin pelkäävät, että iso toimija tulee markkinoille ja vie heiltä toimeentulon.
Lue lisää: Oulu pudotti ulkoistamispommin: Luottamusmiehelle heräsi huoli ”meidän tyttöjen” tulevaisuudesta
”Vastuuta ei voi ulkoistaa”
Infra-liikelaitoksen ulkoistusta koskeneet yt-neuvottelut päättyivät maaliskuun lopulla erimielisinä. Pääsopijajärjestöt JHL sekä Jyty ja Juko vastustivat kaupungin aikeita ja vaativat, ettei Infra-liikelaitoksen omasta tuotannosta luovuta.
Oulun kaupunki perustelee ulkoistusta sillä, etteivät infrarakentaminen ja katu- ja viheralueiden kunnossapito kuulu kaupungin ydintehtäviin. Lisäksi ulkoistuksen uskotaan säästävän vuosittain noin 1,9 miljoonaa euroa.
Järjestöjen mukaan säästötavoitteet saavutettaisiin purkamalla tilaaja-tuottajamalli sekä hyödyntämällä henkilöstön moniosaamista ja kehittämällä omaa toimintaa.
– Kaupungin tekniset palvelut eivät ole kriisissä, eivätkä oman tuotannon kustannukset ole karanneet käsistä, JHL:n pääluottamusmies Kirsi Särkelä perustelee.
Ulkoistamalla merkittävän osan omasta infratuotannosta Oulu sotkeutuu Särkelän mukaan monimutkaiseen sopimusviidakkoon ja menettää vuosien varrella hankittua erityisosaamista.
– Vaikka kaupunki ulkoistaisi palvelut, se ei voi ulkoistaa vastuuta palveluiden toimivuudesta ja laadusta. Se joutuu panostamaan laaduntarkkailuun ja todennäköisesti altistuu lisääntyville reklamaatioille.
– Isolla toimijalla on omat kontaktit ja kalusto. Jäävätkö paikalliset yrittäjät nuolemaan näppejään?
Pääluottamusmies Kirsi Särkelä
Riku Kukkosen tavoin Särkelä on huolissaan ulkoistuksen vaikutuksesta pieniin ja keskisuuriin paikallisiin urakoitsijoihin, jotka huolehtivat nykyisin keskustan ulkopuolisten liikennealueiden kunnossapidosta.
– Isolla toimijalla on omat kontaktit ja kalusto. Jäävätkö paikalliset yrittäjät nuolemaan näppejään?
”Ei samaa virhettä toistamiseen”
Kirsi Särkelällä on tuoreessa muistissa pari vuotta sitten tehty Tilapalvelut -liikelaitoksen ateria- ja puhtauspalveluiden ulkoistus. Silloin noin 240 pienipalkkaista Oulun kaupungin työntekijää siirrettiin liikkeenluovutuksella Tilapalvelut-liikelaitokselta kilpailutuksen voittaneen Compass Group Finland Oy:n palvelukseen.
Särkelän mukaan ulkoistuksen jälkeen on ilmennyt lukuisia laatuongelmia varhaiskasvatuksen, koulujen ja liikuntapalveluiden puhtaus- ja ateriapalveluissa. Myös kaupunginvaltuuston kyselytunnilla viime lokakuussa kannettiin huolta päiväkotien ja koulujen puhtaustasosta ja jopa ruoan riittävyydestä kouluissa.
– En soisi, että samaa virhettä tehdään toistamiseen, Särkelä painottaa.
Oulun kaupunginhallituksen seuraava kokous on 2. toukokuuta. Lopullisen päätöksen Infra-liikelaitoksen kohtalosta tekee kaupunginvaltuusto todennäköisesti 22. toukokuuta 2023.